Enkun tunneilla jouduin olemaan yksikseni ja tehtiin paritehtäviä. Ainahan me tehään. Ahdistavaa tunkea toisten porukkaan mukaan. Tunnen itseni ylimääräiseksi. Pian oonkin sellainen. Work with you partner. No, thanks. Ainut piristävä asia oli enkun kuuntelu joka tais mennä hyvin.
Aina kun joudun tekemään paritöitä ylimääräisenä tunkeilijana niin mietin aina että pian kyllä kuolen, joten ei tarvi muiden kestää mua. Miks noissa kielissä pitää tehdä noin paljon suullisia tehtäviä. Ei niissä tehtävissä mitään vikaa oo vaan mussa. Jouduin keskeyttämään espanjan opiskelunkin ekan kurssin jälkeen kun olin aina ylimääräisenä. Olis parempi jos mua ei olis.
Aika hiton tyhjä olo. Ei mulle kuulu yhtään mitään. En voi sanoa että kuuluu huonoa. No, hyvää nyt on turha edes mainita. Ei yhtään mitään. Nyt on 19 viikkoa tätä vuotta menty. Mitähän mä oon oikein tehny noina viikkoina? En mitään. Kärsiny vaan. 17 päivää koulua jäljellä. Niistä ainakin 7 hupenee polilla ravaamisessa.
Huomenna on muuten vuosi siitä kun sain lähetteen polille.
Nyt jo ahdistaa S E I T S E M Ä N T O I S T A päivää koulua. Ei mun pitäis olla enää tässä. En mä halua. En mä pysty. En mä jaksa. Mutta on pakko.
Voi sua rakas! ei sinussa ole mitaan vikaa! Paritehtavat on oikeasti perseesta ja minusta niita ei pitaisi olla. En edes ymmarra mita hyotya niista on.
VastaaPoistaMinusta olisi kamalaa jos sina lakkaisit olemasta. Ethan? Please!!
Minulla on samankaltainen tausta kuin sinulla, olin koulukiusattu ja aitini kuoli kun olin lukiolainen. Ja nuo faktat ovat vain jaavuoren huippua. Tuohon menneisyyteen mahtuu niin paljon etta taman sahkopostin aikana menisi loppukuu niiden vatvoessa.
Niin paljon paskaa voi sataa yhden ihmisen niskaan ja kuitenkaan se ei ole sinun vika. Elama vain joskus menee niin ja jossakin vaiheessa joka ikinen ihminen saa sita samaa niskaansa, usko tai ala. Sinulle se on tapahtunut liian aikaisessa vaiheessa ja voin vain kuvitella miten rankkaa se sinulle on! Ja ne jotka eivat tieda milta sinusta tuntuu nyt, he pelkaavat!
Tama tulee varmasti yllattaen ja ymmarran jos on hankalaa luottaa, varsinkaan ventovieraaseen joka taalla ottaa yhteytta, mutta ajattelin muodostaa vertaistukiryhman. Mokoman idean sain serkultani, joka eronneena miehena projektoi tunteitaan kohtalotovereidensa kanssa.
Itsestani voin sen sanoa tassa nyt nain kaikkien edessa, etta olen (IHAN KOHTA!!!) 35 v. Olen koulukiusattu, kohdannut kiusaajani mutta myos kokenut ystavani (kuin myos koulukiusaajani) kuoleman. Yksi niista tapahtui oman kaden kautta enka sita toivoisi kenellekaan!
Minut saa kiinni tasta: stereotypia@yahoo.com Tarkistan sen paivittain. Minulta voi kysya mita vain, anonyymina vaikka.
T: Amat victoria curam
Kiitos viestistä <3
VastaaPoistaEn nyt oikein osaa sanoa mitään, kuten en yleensäkään, mutta oli ajatuksia herättävä teksti.
Hei, Ei se haittaa jos et osaa sanoa mitaan nyt. Minut saa kiinni tuolta milloin vain. Ei tarvitse sanoa kuin yksi sana ja vastaan varmasti. Et ole yksin. <3
VastaaPoistaAmat victoria curam