Vihdoinkin päivitystä..

Pitkiä kirjoitustaukoja.. Mietin lopettamista mutta pitää nyt katsoa mitä tekisi tämän suhteen. No, kirjoitan nyt vähän kuulumisia..

Eli joo, käyn aina vaan kolmesti viikossa terapiassa ja koulun jälkeen iltapäivät ja illat menee pitkälti tuohon terapiassa hyppäämiseen. Olen saanut hetki sitten ihan upouuden LASTENSUOJELUN perhetyöntekijän. Korostan tuota lastensuojelua, sillä minuthan työnnettiin aikuissossuun vaikka olin kyseistä asiaa kohtaan vastahakoinen. Olen taas "erikoistapaus" kun sain tällaisen perhetyöntekijän. Tämä aiheuttaa vähän probleemaa lastensuojelun ja aikuispuolen välillä, lähinnä rahojen suhteen, ja pientä alkukankeutta on ollut havaittavissa. Oikeastaan täytyy sanoa että halvemmaksi, helpommaksi ja minulle miellyttävämmäksi olisi tullut se jälkihuoltoon pääseminen.

Ja olen pyytänyt lastensuojelupaperit luettavaksi. Minulla on tällaisia tutkimuksia menossa omasta menneisyydestäni ja ajattelin selvitellä asioita. Ex-sosiaalitäti lupasi pakata muutaman viikon sisällä niitä minun papereita ja toimittaa ne minulla. Mietin vain että miten se ne minulle toimittaa kun tuntuu riskialttiilta lähettää iso kasa äärimmäisen salattuja lastensuojelupapereita postissa. No, ei niitä normaalissa kirjekuoressa edes mahdu lähettämään. Postipakettia odotellessa..

En ole tainnut mainita sellaista pikku juttua, että kirjoitin kirkkaasti ja mainioilla pisteillä terveystiedosta laudaturin.. Opiskelusuunnitelmiakin on jo mielessä vaikka en tiedä lähdenkö niitä heti keväällä toteuttamaan.

Ja ls:n paperit tuli.. Kauheaa luettavaa ja paljon herätti ajatuksia ja tunteita. Satoja papereita vaikka olin suhteellisen lyhyen aikaa kyseisen paikan asiakkaana. Kiikutin pinkan terkkarille ja se vähän selaili niitä ehkä hitusen järkyttyneenä ja halusi pitää paperit työhuoneessaan niin etten lukisi niitä yksikseni. Terkkarin suojelua, vaikka eihän se menneisyys siitä muuksi muutu vaikka ei saisi lukea itse sitä.

Juttelin terapeutille näistä ls:n papereista, ja sekin vähän järkyttyi ja tunnin jälkeen se sanoi että kuule Super, saako hän halata sua. Hämmennyin hetkeksi mutta en kehdannut kieltää asiaa. Outoa kun pitää halia.

Ja sitten tämä hiton joulu joka tunkee sisään ovista ja ikkunoista jo lokakuussa. En tiedä minne menisin kyseisenä ajankohtana. Olen miettinyt ulkomaanmatkaa jonnekin lämpimään, mutta eihän sitä toimeentulotuen avulla aurinkorannoille mennä. Mutta pakoon tahdon tätä joulua. Tällä hetkellä tuntuu, että ainoa vaihtoehto on se että pyrin psykiatriselle osastolle joulun ajaksi. Muuta hoitopaikkaa ja turvaa ei tunnu olevan tarjolla varsinkaan nyt kun lastensuojelun asiakkuus on loppunut. Terkkaria karmii ajatus siitä että minut pitäisi laittaa osastolle jouluksi ja sen mielestä se on se viimeinen vaihtoehto. En minäkään osastolle haluaisi mennä kun olen ihan hyvässä kunnossa ja en varsinaisesti ole "osastokamaa", mutta joulun aikana tarvisen jonkinlaisen hoitopaikan jossa on turvallista olla. Mutta terkkari yrittää keksiä ja etsiä jotain parempaa ratkaisua niin, että sen ei tarvitse tuntea surua siitä että olen joulun sairaalassa.

Kaikkea enemmän tai vähemmän höpöä

Viikko alkoi sosiaalitoimistossa vierailulla, ja oli taas se aika kuukaudesta eli toimeentulotukijuttujen tekemistä. Joo, ne antaa rahaa kyllä yllättävän paljon ja sanon aina etten mä nyt niin paljoa tarttisi. Mutta minkäs sille mahtaa ja hyvähän asia tämä on. Saan ostaa ruokaa riittävästi ja ei tarvitse käyttää energiaa rahasta murehtimiseen. Hassua kun ne laittaa vain tilille rahat ja ne ei kirjoita mitään maksusitoumuksia niin kuin lastensuojelu teki. Saa siis käyttää rahat miten haluaa ja mihin haluaa vaikka tietysti tiliotteesta pystyy katsomaan mihin suurin piirtein ovat rahat menneet.

Ja sitten soittelin poliisiasemalle siitä syystä, kun ajokortti ei ole vieläkään tullut postissa. Ja kas kummaa, kortti on poliisin hyllyssä kun ne eivät tienneet mihin se pitää lähettää. Virastotäti suuttui minulle, kun kortti on kuukauden päivät virunut laitoksella, ja uhkaili että jos ajan autolla niin saan oikeussyytteen ja pari lainkohtaa vielä siihen päälle. Anteeksi, oikeussyyte siitä syystä että minulle ei ole ilmoitettu että kortti ei tulekaan postissa vaan se onkin laitoksella? Voi elämä tätä touhua!

Tämän hirvittävän rikoksen seurauksena jouduin tutustumaan uuteen perhetyöntekijään (!) päivää aikaisemmin. Sossuntäti sanoi että menen odottamaan lastensuojelun puolelle tätä perhetyöntekijää niin, että se löytää minut. Ihanaa! Pääsin pitkästä aikaa lastensuojelun ovista sisälle ja jäin sopivaan kohtaan venailemaan jos sattuisin näkemään entistä lastensuojelun sosiaalitätiä. Ja kyllä, parin minuutin kuluttua näin kun se käveli käytävällä lukitun oven takana ja heilutin kättä kuin hullu niin että se huomaisi minut. Ja kyllä, se huomasi minut ja tuli kyselemään kuulumisia minulta. Kerroin ihan innoissani kaikesta. Mutta sitten se taas palasi lukitun oven taakse ja en kehdannut kysyä, että voisinko tulla sinne sen kanssa hetkeksi juttelemaan. Mun piti kysyä siltä että voisiko se tavata minua silloin tällöin ja olla minun sosiaalitäti kun olisin tykännyt siitä. Mutta se jäi kysymättä ja aika hölmö kysymyshän se olisi ollut. Silti, pitää kysyä tulisiko se minun yo-juhliin...

Joo, tarkkailin siinä pitkän aikaa niitä ohi kulkevia sosiaalitätejä ja havahduin aina kun joku meni vierestä ohi että olisiko tämä se perhetyöntekijä. Lopulta se tuli ja ensivaikutelma oli ihan hyvä. Kai tämä on ihan jees tyyppi.

Ja eilen oli sitten iso palaveri jossa mukana kaikenmoisia otuksia aina sosiaalitädistä psykiatriseen sairaanhoitajaan. Terkkari taas höpötti kaikkea ja minä istuin sen vieressä huolehtimassa ettei se puhu liian höpöjä juttuja. Taas huomasin kuinka hyvin terkkari tuntee minut ja se osaa lukea jo aika paljon silmistä ja katseesta minun ajatuksia. Palaverin jälkeen kävin vihdoinkin poliiseilta hakemassa ajokorttini ja tällä kertaa virastotätinä oli vähemmän hapan tyyppi, joka ei kysellyt sen enempää eikä uhkaillut oikessyytteillä.

Ja joudun vetämään näistä raha-asioista hieman takaisin.. Nimittäin ajokortti ja auto vie niin paljon rahaa tällä hetkellä että huh, huh. Ajoneuvovero, liikennevakuutukset, ajokortti, pieni kasko, bensat... Kaikkea tuollainen menopeli vain tarvitsee että sillä laillisesti pääsee kulkemaan.

Ja ainiin!! Tämä perhetyöntekijä on LASTENSUOJELUN PERHETYÖNTEKIJÄ!!! Mut heitettiin aikuissossun asiakkaaksi ja silti napsin lastensuojelun palveluita yhä edelleen.. Tämä on sitä rahojen säästöä ilmeisesti.. Mutta en valita vaikka tuntuu hieman turhalta säätämiseltä tämä kaikki.