Sivut

maanantai 26. marraskuuta 2012

I don't want to be the one The battles always choose

Zopiclone actavis, 1 tabletti yöksi. Unilääke merkki vaihtui ja annostusohje samalla puolittui. Samaa ainettahan niissä on, mutta olisin silti ottanut suomalaisen version. Ei mulla kovin kauheasti noita lääkkeitä ole kun ei saa määrätä paljon. Ketipinoria on parisataa tablettia kaapissa mutta noita parempia uninappeja vain muutama kymmenen.

Tuntuu kauhealta lääkkeiden käyttäjältä kun käy apteekissa hakemassa unilääkkeitä. Apteekkari katsoo mua syyllistävästi kun tutkii reseptiä. Se ottaa punaisen kolmion ja katsoo mua sellaisella tyylillä että pian on vartijat ovella. (En tiedä miksi mulle tulee sellainen fiilis). Se sanoo että odota hetki ja pyytää kela-kortin mukaansa. Etten vaan karkaa. Aivan niin kuin olisin nostamassa miljoonan tililtä ja pankkivirkailija pyytää odottamaan että johtaja saapuu paikalle. On höpsöä istua tuolilla mummojen välissä. Mitä noin nuori tekee apteekissa? Vihdoin apteekkari kiikuttaa lääkepurkkia ja katsoo taas tutkivasti. "Tää on sit kolmiolääke ja voi vähän väsyttää". AI VOI VÄSYTTÄÄ? Se on nukahtamislääke, ai kun en tiennytkään että voi vähän väsyttää. Sitten kun apteekkari kysyy, että tuleeko pussia niin mua alkaa huvittaa kun tulee mieleen, että se kysyisi että syötkö täällä vai otatko mukaan.

Nojoo, ei noi lääkkeet väsytä silleen yhtään. Mutta se justiin tekee niistä äärettömän salakavalia. Ei väsytä mutta oikeasti pää on ihan sekaisin mutta sitä ei tajua. Sen takia pitää heti mennä sänkyyn. Nuo vaikuttaa suhteellisen nopeasti. Ensin rentoutuu hieman lihakset (En tiedä johtuuko se lääkkeistä vai siitä että on muutenkin rauhallinen). Fyysinen rauhoittuminen tulee ensimmäisenä. Sen jälkeen pää alkaa rauhoittua, ajatukset ei pommita mieltä jatkuvalla syötöllä. Tässä vaiheessa usein tapahtuu nukahtaminen. Mutta pahimpina aikoina niillä ei vaipunutkaan uneen vaan siirtyi lääkkeiden seuraavaan vaiheeseen jollain tavalla hereillä. Tässä vaiheessa tapahtuu mahdollisesti kaikkea friikkiä. Oon tuijottanut usein pitkään verhojen kuvioita kun ne liikkuu ja muodostaa kuvioita. Sä tiedät kaiken muttet tiedä yhtään mitään. Se on outo vaihe ja usein tässä vaiheessa tassuttelen lääkekaapille ja otan lisää lääkkeitä. Ja teen mahdollisesti jotain muutakin. Mutta tämän jälkeen aina tapahtuu nukahtaminen ja se uni kestää syvänä kuutisen tuntia. Hyvin vähän unia tässä vaiheessa mutta se on vain hyvä asia. Sen jälkeen humiseva äkkiherätys ja kun nousen ylös sängystä niin usein jalat pettää alta. Mutta sen jälkeen nukun vielä pari tuntia niin sanottua normaalia unta ja herään pää selvänä uuteen päivään. Aamulla kitkreän metallinen maku on ainoana muistona lääkeunista. Niin. Ja tietysti mahdollisesti hieman tyhjempi lääkekaappi. Mutta yleensä ottaen noiden lääkkeiden hyödyt on suurempia kuin haitat.

Kokeilin tehdä pienen lääkekokeilun eli ketipinor 100mg + zopinox 7,5mg. Ajattelin tekeväni hyvän kokeilun, mutta terkkari yllättyi ja sanoi ettei niitä saa käyttää yhdessä. Kokeiltu mikä kokeiltu, en kuollut. Mutta toi ketipinor jotenkin tuhoaa zopinoxin vaikutuksen eikä saanut "Normaalisti" nukuttua.

Nyt on tosi hyvä olo kun sain puhuttua terkkarille enemmän. Miksen puhunut jo aikaisemmin ja kertonut kaikkea? No, parempin myöhään kuin ei milloinkaan.


2 kommenttia:

  1. Sut on haastettu ;) http://elamanriekale.blogspot.fi/2012/11/haaste-kiertaa-vatvomista.html

    VastaaPoista
  2. Blogistani löytyy sinulle haaste :)

    http://nnevergetsbetter.blogspot.fi/2012/11/1.html

    VastaaPoista