KESKIVIIKKONA SE SELVIÄÄ!!!

Olen joutunut taas olemaan useamman päivän ilman nettiä. Tympeää kun tipahtaa melkein koko yhteiskunnasta pois. Mutta nyt toimii hetken aikaa. Pian pääsen ostamaan nettitikun joten ei kauaa tarvitse sietää tällaista.

Elikkä torstaina tepsuttelin lastensuojelun sosiaalitädille, tällä kertaa oli aika varattuna joten pääsin ovista läpi helpommin. Minulla oli papereita lainkohdista koskien jälkihuoltoa. Annoin ne kiltisti sosiaalitädille. En olisi uskonut, että se ilahtui näistä minun löydöksistäni. Siitä lähti koko homma pyörimään. Teimme päätöksen valmiiksi. Enää puuttui hyväksyntä tai hylkääminen sekä muutama allekirjoitus. Esimies päättää koko hommasta, pomo päättää millaista elämää elän seuraavat kolme vuotta. Ja raha sanelee valitettavasti tämän päätöksen. Sosiaalitäti soitti sen työparille, joka sanoi että ihanaa kun Super tuli lainkohtien kanssa ja pitää huolta omista oikeuksistaan. Kuitenkin, esimies muija päättää miten käy. Se oli valitettavasti lomalla, joten päätös jää vielä avoimeksi. MUTTA jos tämä esimies päätti että lastensuojelu maksaa minun ajokortin, niin jotenkin ajattelen että jälkihuoltokin voisi irrota helpommin. Ensinnäkin ajokorttia ei makseta kenellekään eikä siitä ole mainintaa oikein missään lain kohdassa. Jälkihuollosta on jopa lainkohtia jotka ovat minun puolellani. Mutta sossuntäti ei uskaltanut luvata yhtään mitään. Sen näkee sitten.

Perjantaina työt loppuivat. Oikeastaan voisin kirjoittaa pitkän tarinan niistä töistä, mutta vaitiolovelvollisuus sitoo minua ja nyt tajuan minkä takia heti töiden aluksi painotettiin sitä, että mitä osastolla tapahtuu, jää myös osastolle.

Ja nyt pääsenkin maanantaihin. Ruotsin abikurssi. Helvetin turhauttavaa mutta istutaan nyt taas yksi kurssi pois alta. Jotenkin se kurssi ei oikein innosta, kun on kaikkea muuta todella tärkeää meneillään. Ja taisi meillä olla terkkarin kanssa jokin riitakin. No, se on ollutta ja mennyttä.

Joo, tänään opiskelujen jälkeen tepsuttelin sosiaalitädin luo. Kello 15 menin sinne ja kello 17 sosiaalitäti kuskasi minut kotiin. Kaksi tuntia siellä istumista, huh. Jossakin vaiheessa aloin itkemään ja sen takia kesti niin pitkään. Hyi minua kun itken ihmisten edessä. Mutta jätetään tämä tunteenpurkaus käsittelemättä. Keskiviikkona selviää miten minun elämässäni käy. Pitäkää peukkuja että jälkihuolto napsastaa omalle kohdalle. Iltapäivän aikoihin saan sosiaalitädiltä viestin, jossa lukee joko hylätty tai hyväksytty. Jos minut hyväksytään, niin tapaan sosiaalitädin perjantaina ja homma jatkuu ihanasti siitä eteenpäin. Jos hylätään niin sitten todellakin hylätään ja jään heitteille. Tää on kaikki tai ei mitään. Kovat panokset laitoin tähän juttuun mutta antaa nyt mennä ja katsotaan.

Laitoin terkkarille viestiä, jossa kerroin että olin sossuntädin luona kaksi tuntia. Tyyppi soitti heti salamana ja kysyi mitä tein siellä, mikä tää juttu oikein on. Pitkästä aikaa juteltiin. Taisi vähän säikähtää että mitä on tapahtunut kun olen taas sossuntädin luona ja en ole kertonut pitkään aikaan mitä mulle kuuluu. Viimeksi kun juteltiin niin olin psyk. polille menossa. Selitin vähän tilannetta, ja se kysyi mikä se jälkihuolto on. No, googlettakoon. Terkkari puhui, että sitten kun mulla on pian ne synttärit niin voitaisiin kehitellä siihen jotakin. Jaa. En vielä tiedä onko synttärit ihana vai kamala asia. Jälkihuolto ratkaisee. Toivon parasta mutta pelkään pahinta.