Ankanpoikanen..

Tarinat minusta ja terkkarista kulkeutuivat toisen päähenkilön luettavaksi. Eli vein kirjoitelmia terkkarille. Olin hieman lisäillyt muutamia asioita kirjoituksiin. Terkkari yllättyi ja ilahtui valtavan paljon minun teksteistäni. En ajatellut että se tulisi niin iloiseksi ja onnelliseksi. Sanoi että lukee niitä vielä monta kertaa kun ovat niin ihania. Ilahtui niin, että myöhemmin iltapäivällä toi minulle jäätelöä. Tuntui kivalta kun tein ihmisen iloiseksi omilla kirjoituksilla.

Tästäkin kirjoitin pienen stoorin asianomaiselle

Kesäloma alkoi pehmeästi. Tällä hetkellä ainut ero on se, ettei tarvitse herätä kouluun ja täytyy itse huolehtia syömisistä, kun koulusta ei saa enää lämmintä ja ilmaista ateriaa. Vaikka ei se kummoista ollut niin säästin kuitenkin ruokakuluissa ja hermoissa kun en tykkää tehdä ruokaa. Mutta muuten elämä jatkuu lomasta huolimatta samantyyppisenä ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Terapiaa, autokoulua, kirjoituksiin lukemista ja lepäilyä. Ja tietysti minun tarinoistani ylpeä ja iloinen terkkari on menossa mukana.

Terapeutti sanoi että kaikki merkit viittaavat vahvasti siihen, että mun masennus on paranemassa ja se on jo lievittynyt. Kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Näin se on pikku hiljaa lievittynyt. Ajattelen itsekin varovaisesti että olen menossa parempaan suuntaan. Mutta vielä on paljon työtä jäljellä. Turvallisinta on sanoa, että olen toipumassa ja kuntoutumassa masennuksesta. En ole todellakaan vielä periaatteessa opiskelu- tai työkykyinen. (Jos siis olisin "oikeissa töissä tai oikeassa opiskelupaikassa" niin olisin sairaslomalla) Tuntuu huvittavalta ajatella tuolla tavalla, sillä käynhän normisti lukiota ja teen lähes koko kesän töitä. Mutta oli miten oli. Ahdistus häiritsee ehkä enemmän kuin masennus. Ehkä sekin lievittyy aikanaan. Ja lisätyötä vaatii menneisyyden traumat ja niistä puhuminen. Mutta uskon että kun masennus alkaa antamaan yhä enemmän periksi, niin jaksan ja pystyn puimaan lapsuuden pulmia ja kipeitä asioita.

Ja nyt on tämän vuoden osalta kurssit tehtynä. Jännityksellä odotin että pääsenkö kaikki läpi. Mutta kyllä, läpi meni niin että helähti. Ja kakkosvuoden jälkeen kurssikertymä näyttää tällaiselta: Pakollisia 42, Soveltavia 3 ja Syventäviä 10. Eli yhteensä 55 kurssia. Keskiarvo on sellainen, että saisin täydet pisteet jos hakisin sellaiseen paikkaan missä katsotaan myös päättötodistusta. Tuskin keskiarvo tulee kauheasti laskemaan parinkymmenen viimeisen kurssin aikana. Mutta tietysti ne isot kokeet on vielä edessä joilla on todennäköisesti suurempi merkitys jatkossa.