Kaniini hätääntyi kun ankanpoikanen voi pahoin

Ensimmäinen virallinen kesälomapäivä koulusta. Siltikin herään aikaisin aamulla ja tassuttelen koululle. Syynä oli pikku palaveri kesän suhteen, jossa oli mukana sosiaalitätejä, polin tyyppejä ja terkkari. Eipä siellä mitään ihmeempää ilmennyt. Terkkari oli tulostanut minun hassuja tarinoita ja esitteli ylpeänä ankanpoikasten kuvia. Ja olen muuten saanut yhdestä opettajasta kaverin. Voin kuulemma tulla sen luokse kesällä. Jännää.

Helvetin helle hellii. Vihaan sitä kun ei voi pukeutua ihaniin ja paljastaviin asuihin koska viiltelyjäljet ovat esteettinen haitta. Onneksi tänään oli viileämpää. Makasin silti sängyssä pitkälti koko päivän. En saa oikein öisin nukuttua ja olen väsynyt. En ole syönyt moneen päivään oikein mitään kun ahdistaa. Terkkari tuli käymään päivällä minun luona ja vei mua vähän ulos ihmisten ilmoille. Terkkari ulkoilutti minua ja vei kauppaan katselemaan asioita ja ihmisiä. Hetken aikaa ihan jees, mutta sitten ahdistuin suunnattomasti ja sanoin kaupassa järkyttyneenä että mennään jo pois. Terkkari hätääntyi kun minä jähmetyin yhtäkkiä seisaalleni ja menin ihan lukkoon. Vei minut autoon ja kyseli hämmentyneenä että mikä minulle tuli yhtäkkiä. Olin paniikissa ja huonovointinen, joten en vastannut mitään vaan pyörittelin päätäni hämmentyneenä. Terkkari ajatteli että mitä helvettiä äsken tapahtui. Ensin ihan mukavaa, mutta sitten Super jäätyy paikalleen ja vaipuu johonkin tilaan, menee paniikkiin. Sanoin vain että haluan kotiin. Terkkari oli hätääntynyt ja jatkoi kyselemistään. Näinkö jotakin ahdistavaa? Sanoiko hän jotakin ahdistavaa minulle? Suutuinko jostakin sille? Jatkoin pään pyörittelyä. Terkkari kierteli autolla kylää kun ei halunnut vielä viedä minua kotiin. Olin niin helvetin outo. Sitten aloin voida vähän paremmin ja juttelin muista asioista. Terkkari rauhoittui kun palasin takaisin tähän maailmaan. Pääsin kotiin ja hämmentynyt terkkari ajoi takaisin omiin töihinsä.

Olin itsekin vähän hämmentynyt tuosta kohtauksesta. Ei ollut ensimmäinen kerta, mutta nyt oli aika paha kohtaus. Paniikkikohtaus ja pahoinvointi yhdessä. Johtuu lääkkeistä tai siitä kun en syö lääkkeitä. Lopetin sertralinit kokonaan muutama viikko sitten. Ja tolvonit lopetin viikko sitten kun reseptillä ei ollut enempää. Ihan yhtäkkiä jouduin lopettamaan tolvonit. Kolme kuukautta käytin niitä putkeen ja sitten naps, lääkkeet loppuivat kaapista. Kerroin hyvissä ajoin lääkärille että pian lääkkeet loppuvat. Mutta silti en saa niitä lisää. Ei tuollaisia lääkkeitä saisi lopettaa kuin seinään. Reilut puoli vuotta olen ollut ilman omalääkäriä. En ole puoleen vuoteen käynyt polilla. Lääkitys on kaikkea muuta kuin tasapainossa. Kerroin terkkarille että mistä mun kohtaus todennäköisesti johtui ja se vähän rauhoittui kun kuuli syyn. Terkkari otti yhteyttä lääkäriin ja oli samaa mieltä että tarvitsisin lääkärin nuorisopsyk.polilta. Mutta kun ei ole resursseja niin ei ole. Olen tipahtanut priorisoinnissa häntäpäähän. Vuosi sitten loistin ensimmäisten hoidettavien joukossa. Terkkari hätääntyi kuitenkin niin paljon minun kohtauksestani, että lupasi hankkia minulle lääkekontrollin lääkärin kanssa. Hyvä. Voin tehdä tilauslistan lääkärille siitä, mitä nappeja tarvitsen.