Sivut

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Ihhana riitely

Taas kivaa pikku riitaa, arvaatte varmaan kenen kanssa. En ole viikkoon käynyt terkkarin luona ja minua alkoi ketuttaa kun tyyppi ei ole siitä mitään mieltä. Laitoin tänään viestiä: "Olen vielä muuten olemassa, jos et ole sitä sattunut huomaamaan." Vastaus ärsytti mua suunnattomasti: "Aiheeton kommentti. Ajattelin että haluat olla rauhassa. Olen kyllä odottanut vastaanotolle. Laitoinhan pe viesitä " Murrr. Minä en ole saanut mitään hiton viestiä joten mitä oikein tarkoitat? Terkkari laittoi hyvin osuvan vastauksen: "Tällaisen viestin laitoin pe:" Ja ei mitään muuta tuon jälkeen, missä se viesti osuus oikein oli? Minun vastine: "Juu, oikein osuvaa, tyhjää täynnä koko viesti. " Siitähän terkkari oikein riemastui: "SIIS TÄLLAISEN VIESTIN OON LÄHETTÖNYT PE SULLE MUTTA ILMEISESTI EI TULLUT JOTEN TÄSSÄ VIELÄ KERRAN. nyt oli se viesti alla" Nyt mua alkoi naurattaa kun terkkari huusi mulle viestissä. :D Erikoisen naurukohtauksen jälkeen laitoin terkkarille vain että "NO ANTEEKS KUN EN PYSTY LUKEMAAN SUN NÄKYMÄTTÖMIÄ VIESTEJÄ" Terkkarin vastaus: "No jokatapauksessa, oon vaan oottanut sua vastaanotolle kun mulla on sun DVD-levyt. Nää on muuten kans tosi hyviä. "

Mua niin huvitti tämä meidän pikku kina. Yleensä se menee niin päin että minä hermostun mutta tällä kertaa sain terkkarin sähisemään. Toisaalta tämä riita oli samalla myös vaarallinen, sillä jos olisin ollut synkällä mielialalla, niin olisin vetänyt riitaan kuolemakortin ja uhannut omaa henkeäni. Tällä kertaa olin kuitenkin leikkisällä fiiliksellä ja olisin voinut härnätä terkkaria lisää.

Terapiassa juttelin tästä meidän riitelystä. Terapeutin mielestä paikkaan koko ajan lapsuuden ja nuoruuden haavoja. Tää on hyvin korjaavaa, nää meidän hieman kummalisetkin välit on niitä äärimmäisen tärkeitä tunnekokemuksia jotka ovat korjaavia. Kyllä mä ajattelen ihan samoin. Nyt mä pystyn vihdoin kasvamaan ja korjaamaan omat siipeni kun on turvallinen ihminen vieressä. Terkkari ei oikein käsitä että miksi mun käytös muuttuu ja ailahtelee. Ehkä minun pitäisi jotenkin selittää sille että sä tavallaan kasvatat mua. Selittää, että tää kuuluu siihen prosessiin ja koeta kestää.




1 kommentti:

  1. Hyvin oivallettu terapeutilta :) Hommat on menossa ihan oikeaan suuntaan siella. Samaan malliin vaan! <3

    Amat Victoria Curam

    VastaaPoista