Tarkkaa välittämistä

Tämän viikon huima suoritus: kaksi tuntia koulussa per päivä. Terkkari lohdutti että tämä on paremmin kuin viime viikolla. Tänään oli taas pikku palaveri ja minun ajatuksillani leikittiin. Tyypit alkoivat vetää minun mustavalkoisista ajatuksista niitä hauskoja puolia. Sitä leikkiä voisi jatkaa ikuisuuksiin asti. En osaa edes selittää, miten ajatuksilla voi leikkiä, tai oikeastaan miten muut ihmiset voivat pelata ajatuksilla minun kanssani.

Sanoin terkkarille että minulla on se lastensuojelun hylkäämispäätös, ja luen sitä usein, varsinkin sitä kohtaa missä lukee että minut hylätään. Sanoin että tekisi mieli kehystää se, kun lukee virallinen päätös että minut on nyt hylätty. Terkkari sanoi että en saisi lukea sitä päätöstä kun se ei tee minulle hyvää. Terkkari hakee ja polttaa koko paperin jos alan vielä vaalimaan sitä päätöstä.

Tänään sain polilta puhelun kello kuusi illalla. Lääkäri, jonka tiedän vain nimeltä, soitti ja kyseli onko minun hoito turvattua ja ajantasaista. Minusta se lääkäri kuulosti pelottavalta ja sanoin vain että kaikki on hoidossa ja en tarvitse aikoja polille. Tohtori sanoi että jos tarve vaatii niin pitää ottaa yhteyttä polille.

Olen käynyt about yhdeksän kuukautta terapiassa ja aina kolmesti viikossa. Olen tähän asti ollut aina paikalla, juuri täsmälleen ja minuutilleen olen ollut paikalla. En ole koskaan perunut aikaa ja olen aina ollut toden totta minuutilleen paikalla. Tänään minulla oli koulua neljään asti, ja kello 16 olisi ollut terapia. Kerroin terapeutille jo viime viikolla, että mulla on välillä pitkiä koulupäiviä, mutta koska en ole kauheasti pystynyt olemaan koulussa, niin näin pitkät koulupäivät eivät ole haitanneet terapiaa. Tänään kuitenkin olin noin myöhään koulussa, ja tulin terapiaan neljä minuuttia myöhässä. Kun pääsin tuttuun tapaan terapeutin luokse niin sen ilme oli hyvin järkyttynyt. Luulin että on tapahtunut jotain vakavaa, mutta sitten terapeutti sanoi etten ole koskaan ollut myöhässä ja se ehti jo miettiä että mitä on tapahtunut ja missä oikein olen. Olin neljä minuuttia myöhässä! Tuntui jotenkin ylisuurelta huolestumiselta, varsinkin kun olin jo viime viikolla maininnut että olen välillä hieman myöhässä. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää. Olenhan aina niin helvetin kellontarkasti ajoissa.