Puhun siitä miten minä nousen vielä tänään

Terkkari soitti terapeutille ja hankki mulle tapaamisajan. Enhän mä nyt ite olisi uskaltanut soittaa. Terkkari kertoi puhelimessa mun tarinaa vähän alustavasti eli toisin sanoen se puhui niin paljon tekstiä niin lyhyeen aikaan ettei terapeutti ehtinyt saada oleellisia asioita kiinni. Terapeutti kysyi vain että tuleeko terkkari mukaan terapiaan. Mua alkoi huvittaa pelkkä ajatuskin ja tuli mieleen kaikkia hassuja mielikuvia.

No, tänään menin ekan kerran tapaamaan täysin tuntematonta terapeuttia. Ja yksin. Mua jännitti aivan sairaasti kun yhtäkkiä istun aivaan vieraassa ympäristössä täysin vieraan ihmisen seurassa joka pyysi yksinkertaisesti kertomaan itsenäisesti miksi olen täällä ja kuka olen. En oikein osannut kertoa kun en tiennyt että kuinka kaukaa olisi pitänyt alkaa. Sovittiin että tehdään perustietolomake ja se kyselee multa aivan perusasioita. Yllätyin vähän kun terapeutti sanoi että nämä ovat vasta arviointikäyntejä ja vielä ei ole päätetty että aloitetaanko varsinainen psykoterapia.

Oon hypännyt terkkarin luona joka päivä tällä viikolla ja se on käynyt kerran munkin luona. Meillä on ollut paljon rakentavia keskusteluja taas pitkästä aikaa. Asiat vaan jotenkin rullaa eteenpäin. Oon lähetellyt työhakemuksia ja taiteillut koulun kanssa niin että sekin on nyt hallinnassa. Jotenkin on vaan ollut koko viikon hyvä fiilis. Oon aika tyytyväinen tällä hetkellä.