Proud of me

"Super, mä oon niin ylpeä susta!" Lauseen takana on kukapa muukaan kuin terkkari. Harvoin sitä kuulee että joku on ylpeä musta. Se on ihanaa kun terkkari piristyi minusta ja mun tekemisistä. Ja minä piristyin lisää kun näin että sekin oli iloinen ja ylpeä. Terkkari sanoi, että mun lääkäri on tosi tosi ylpeä kun se kuulee ja näkee miten mulla menee. Terkkari saa sitten polilla röyhistellä ja ylpeillä minusta. Saa näyttää lääkärille että kannatti pelata riskillä eikä laittaa vaan mua osastolle.

Oon innostunut todella salilla käymisestä. Joudun vähän hillitsemään itseäni etten nyt joka päivä treenaisi. Liika on kuitenkin liikaa. Ja kun kyseessä on upouusi harrastus niin lihakset eivät oikein pysy perässä.

Ihanaa kun jään nyt tänne viikonlopuksi. Mulla on kaikkea pientä suunnitelmaa että mitä voisin tehdä. Muutakin kuin päntätä bilsan soluja.

Polineuvottelu lähestyy jälleen. Hieman pitäisi jo miettiä että mikä on mun mielipide lääkkeiden suhteen. Aika vastentahtoiselta kuulostaa lopettaminen. Pelkään että kaikki ahdistuskohtaukset ym. palaavat jälleen kuvioihin. Ja lopettamisen vieroitusoireet mahtavat olla aika vaikeita. Ehkä olisi järkevintä napsia niitä vuoden loppuun ja sen jälkeen kokeilla miten pärjään ilman.