Medellång lärökurs vai mikä se oli

Yo-koe ruotsi, keskipitkä oppimäärä. Huomenna. Huomenna saa viedä kaikki ruotsin kirjat paperinkeräykseen. Tai ainakin toivon että koe menee riittävän hyvin ja miksei menisi. Olen lukenut pari viime päivää kyseistä kieltä niin paljon, että tuntuu etteivät ne sanat enää pysy aivojen sisällä vaan ne pyrkii tursuamaan pihalle. Olen jo silpunnut ensimmäisen kurssikirjan ja toteuttanut kaikenlaisia tuhoamisfantasioita sen suhteen. Mutta samalla opin ne sanat kun leikkelin niitä erilaisiksi kuvioiksi. Hiton hyvä oppimistapa itse asiassa!

Ja ainiin, teen tässä(kin) jaksossa seitsemän kurssia joista kaksi itsenäisenä. Kuusi näistä kursseista on täysin turhia ja ei niillä ole mitään merkitystä paitsi pitää katsoa että pääsee läpi ja varmistaa ettei keskiarvo ainakaan tippuisi. Tein tarkoituksella tästä jaksosta työläämmän, sillä laskin että syysloma on kivasti välissä ja ei tarvitse nyt vielä päntätä kevään kirjoituksiin. Nämä kurssit on opon mukaan pelkkiä muodollisuuksia jotka pitää hoitaa. Ja minähän hoidan kaikki hommat.

Niin ja edellispäivän iso palaveri peruuntui sosiaalitoimen toimesta. Ihan hyvä että peruuntui, sillä en halua ylimääräistä stressiä ja ehtiihän sitä parin viikon päästä tällaisia juttuja hoitamaan.

Olen jostain syystä hieman innoissani huomisesta, vaikka luulin että olisin apaattinen koko asian suhteen. Mutta ehkä muiden jännitys on tarttunut myös minuun. Terkkari on ainakin valtavan ylpeä ja se on omatoimisesti varmistanut ja huolehtinut monista asioista. Se sanoi että jos tulee ahdistava olo, niin sitten pitää käskeä valvojan soittamaan terkkarille ja terkkari tulee kuulemma viivana paikalle. Sain tähän kokeeseen tosi hyvät valvojat jotka tajuaa ja ymmärtää. Tietysti noudatan korrektia tyyliä ja jos tulee paniikki niin nousen rauhassa pois paikalta ja menen salin ulkopuolelle valvojan kanssa neuvottelemaan.