Sivut

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Pienistä palasista rakennan elämäni polkua



Hei kaikille!

Kirjoittaminen houkuttaa. Haluaisin jakaa omaa elämäntarinaani muille ihmisille ja toimia jollain tavalla elävänä esimerkkinä siitä, miten traumaattisista elämäntapahtumista, koulukiusaamisesta ja mielenterveyden ongelmista voi selvitä takaisin normaaliin yhteiskuntaan. Tämän blogin kirjoittaminen alkoi kun olin 16-vuotias. Nyt olen pian 21-vuotias nuori nainen. Muutaman viime vuoden olen ollut poissa blogimaailmasta. Haluaisin palata ja rakentaa jotain uutta. Ainoa este on oma uskallus jakaa asioita, jotka ovat henkilökohtaisia ja kovin kipeitä. Silti, kirjoittaminen ja asioiden jakaminen on niin kovin terapeuttista. Traumaattiset elämäntapahtumat kuuluvat menneisyyteen. Ne eivät enää toistu vaikka niitä muistelisikin.

Joka tapauksessa avaan hieman elämän arkkuani, vaikka olenkin ollut poissa täältä.

Mitä kuuluu 21-vuotiaalle nuorelle naiselle?

Opiskelen yliopistossa päätoimisesti. Elän yksikseni. Tulen toimeen kuntoutusrahalla. Käyn psykiatrisessa hoidossa yhä edelleen. Nyt tosin paljon vähemmän verrattuna entiseen. 2,5 vuotta kävin tiiviissä psykoterapissa, joka loppui koska halusin aloittaa opinnot. Elämä on monella tapaa muuttunut. Paljon hyviä asioita, jotka ovat kannatelleet ja korjanneet minua. Mutta jotkin asiat ovat vielä taakkana joita kannan päivästä toiseen mukanani.


study, study hard, and school -kuva


2 kommenttia:

  1. Voi kuinka kiva kuulla susta taas! Ja et sulla menee suhteellisen hyvin. :)

    VastaaPoista
  2. Ihana kuulla susta! Just vähän aikaa sitten miten mitä sulle mahtaa kuulua kun muistin, että blogi ei ole päivittynyt pitkään aikaan.

    VastaaPoista