"Piirrä puu". Tämänkö takia lähdin polille? Piirtämään jotain puita? Psykologiset tutkimukset.. Ja kyllä, minä piirsin puun enkä mitään veitsisarjaa vai mitä ne odottaa piirtävän. Mua ärsytti se psykologi kun se puhu niin h i t a a s t i. Mä pysyn nopeammassakin tahdissa mukana. Sanoin lopussa että voin kyllä vähän nopeamminkin näitä tehä, mutta se sano että mikäs kiire tässä on? Tota puuta lukuunottamatta kaikki tehtävät samoja mitä ollaan tehty opon tunneilla yläasteella ja lukios.
En jaksanut kuunnella yhtään sitä ja katoin ulos roskiksia joissa luki mielenkiintoinen siivous kannustus. En muista miten se meni, mutta se luki monella kielellä. Onneks meen vielä uudestaan, sitten painan sen mieleeni.
Olo on aivan valtavan tyhjä. Kuulen melkein kuinka päässä kulkee preeriapalloja tai mitä ne nyt onkaan muuten tyhjässä ja hiljaisessa autiomaassa. Ois kiva jos tuntis ees jotain. Ahdistus vaihtui totaaliseksi tyhjyydeksi. Lääkkeen nostoko vai mikä syynä?
Emmä tiiä..
Mina kavin lapsena psykologilla. Vanhempieni avioeron takia, sanoi aiti. Olin muka ahdistunut niiden avioerosta, vaikka omasta mielestani olin enemman ahdistunut siita, etta isa ja aiti aina riiteli. Sen eronkin jalkeen niiden piti tapella lapi huoltajuuskiista ja tapaamisoikeudet, ja siita mita isa sanoi aidista adidin selan takana ja toisin pain (ei lapsi tajua OIKEESTI mita viestia ei kannata valittaa toiselle vanhemmalle eteenpain!). Olin kiva (peli)nappula. Tyhmia ihmisia.
VastaaPoistaJa tyhmia psykologeja!! Yksi niista jonka kadenpuristus muistutti lahinta kylman kalan kosketusta pyysi minua piirtamaan puun (samassa piirroksessa oli talokin, ja lieko pari henkiloa)! Mina ylpeana esittelin piirrokseni ja ajattelin etta nyt se varmaan sanoo etta olenpa hyva piirtamaan kun oikeasti olin hyva piirtamaan...mutta se kysyikin etta mika puu se on. Mina etta se on manty, eiko se nyt sita huomaa?? Sepa kysyikin etta onko se tyttopuu vai poikapuu. Mita V****ua?? Mina olin 9, melkein 10. Sen ikainen ymmartaa jo, ettei puiden sukupuoli ole niin kaksijakoinen kuin se on ihmisilla tai elaimilla. Taisin sanoa siihen pitkan hiljaisuuden jalkeen etta enpa tiia. Onko niilla emi vai hede? En piirtanyt. Harmi, etten silloin tajunnut kysya etta miksi se niin kysyy ja etta miksi ylipaatansakaan se nainen halusi minun piirtavan juuri nuo asiat. Olisin paljon mieluummin piirtanyt hevosen ja ratsastajan ja kertonut sille niista asioista jotka oli niin tarkeita silloin.
Sen jalkeen en ole psykologilla kaynyt ennen kuin vasta vuosia myohemmin. Haluaisin kokeilla psykoterapiaa mutta asun toisessa maassa ja taalla se maksaa niin paljon etta pitaisi myyda se mattikin sielta kukkarosta mutta se on niin kiva maskotti siella.
Mutta hei, jos viela uudestaan joudut samanlaiseen tilanteeseen, ja jos joku tulee sulle ihmeellisia (sellaisia tehtavia jotka on ihan tunkiolta) vaatimuksia esittamaan, niin kysy etta miksi ihmeessa? Mita hyotya siita on? Psykologeissakin on eroja. Jotkut ovat hontteja, toiset mukavia ja empaattisia. Minusta sinun ikaistasi pitaisi kohdella eri tavalla kuin lasta.
Viimeksi kavin psykologilla vuonna 2008. Yllatys yllatys: koulukiusaamisen takia! Olin silloin juuri tayttanyt 30 (kiusaaminen loppui siis kun vaihdoin paikkakuntaa kasiluokkalaisena. Mita jarkea?). Tamakin sattui ihan vahingossa: menin mielenterveystoimistoon sen entisen koulukiusaajani kanssa hakemaan SILLE apua(!!! jeps, elama on kummallista) mutta herra paattaja sanoi suurinpiirtein sen asian niin etta se tyyppi on OK. Saa pillerit kouraan ihan milloin haluaa mutta mina kuulemma voisin hyotya psykologin pakeista. No minahan menin huvin vuoksi. Koulukiusaajalle ei kaynyt hyvin: Se tappoi itsensa seuraavana kevaana. Silla oli jotain mielen paalla. En koskaan oikein ehtinyt saada selville etta mita ja minua harmittaa, etta mielenterveystoimisto auttoi tassa tilanteessa ihan vaaraa ihmista. Mainittakoon nyt ihan hanen muistonsa vuoksi, etta en enaa siina vaiheessa ajatellut hanesta talla substantiivilla. Olimme jonkin asteen ystavia mutta rajoituksilla. En viitsi nyt sanoa asiasta enempaa mutta ehka joskus. :)
Tsemppia Super! Toivottavasti ei haittaa jos sanon asiat suoraan, mutta minusta noiden psykologien ja lekureiden pitaisi paneutua ongelman ytimeen (joka, jos itse pystyn yhtaan samaistumaan elamaasi, sijaitsee tuossa koulukiusaamisessa ja aitisi menetyksessa??).
Mina tosiaan toivon, etta asiat jarjestyisi sinulle!
Halit!!
Amat victoria curam
Kiitos viestistä! <3
PoistaKamala psykologi toi kylmä kala. Vaikuttaa siltä että se meni oppikirjan ohjeiden mukaan eikä käyttänyt omaa järkeään että miten tuon ikäiselle kannattaa puhua. Jos se olisi oikein kunnolla paneutunut työhönsä niin niitä piirroksia olisi voinut tutkia enemmän kuin kysellä jäätävästi että mikä se on. Tyly kysymys lapselle, joka on nähnyt vaivaa taiteilemisessa.
Ite kysyin siltä psykologilta, että mitä järkeä näissä on niin aina sama vastaus; lääkäri määräsi tehtäväksi. Se sano itekin, että ei mulle oo nyt oikein järkeä alkaa loppukevään ruuhka-aikana niitä teettää mutta kun lääkäri määräs niin ei voi valita.
Piirtelin itekin ihmisiä ja talon. Sellasen mielikuvan sain että ne kaks ihmistä (toisen piti olla vastakkaista sukupuolta ja toisen sukupuolen sai valita) kuvastaa "ihanne-elämää" eli millainen haluaisi olla ja kuka se toinen on. Talon piirtäminen ja ne kysymykset kuvastaa pintapuolista minää eli millainen olen suhteellisen pinnallisesti. Puu kuvastaa millainen on sisältä. Ne kysymykset anto noin ilmeisen mielikuvan mikä niiden tarkotus oli. Toi on mun veikkaus ja aion kysyä psykologilta että miten se oikeesti menee.
Olen pahoillani koulukiusaajan puolesta, jos näin nyt voi sanoa. Yritit kuitenkin auttaa joka on todella hienoa. Ikävää että hänen ongelmiin ei kiinnitetty ajoissa huomiota. :/
Ja pidän todella siitä, että mulle sanotaan asiat suoraan. :) Ongelman ytimen ja syiden korjaaminen on liian aikaa vievää joten nyt on puututtu vaan seurauksiin. Ehkä joskus syihinkin..
Haleja sinnekin!
Luin kaks ekaa lausetta ja tajusin et mun täytyy saada seuraa tätä blogia ♥
VastaaPoistaJeij! Ole hyvä vain. :-) ♥
Poista