Sivut

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Uutta tai ehkä ei

Pitkä tauko takana, en tiedä jatkanko kirjoittamista täällä ja olen tehnyt jo pientä pohjaa uuteen blogiin, joka käsittelee samoja teemoja kuin tämäkin. En tiedä vielä alanko kirjoittaa sinne.

Joka tapauksessa. Olen pian parikymppinen nuori nainen. Lukio käytynä, nyt pidän välivuotta tai olen työttömänä, miten kukin asian mieltää. Olen psykiatrinen nuori. Lastensuojelun asiakas. Koulukiusattu. Traumatisoitunut.

Yo-kevään jälkeen muutin "lastensuojeluasunnosta" hieman isompaan kotiin. Olin koko kesän, kolme kuukautta, täysipäiväisesti töissä. Se oli elämäni paras kesä. Pääsen melko varmasti samaan paikkaan töihin ensi kesäksi. En tavannut kesällä juurikaan hoitajia enkä käynyt terapiassa. Töiden loputtua oli kuukauden verran hieman huonompi jakso kun ei ollut koulua eikä töitä. Sen jälkeen aloin opiskelemaan ja miettimään tulevaisuutta. Tällä hetkellä minulla on päämääränä päästä yliopistoon, farmasian tiedekuntaan. Valitettavasti en ole lukenut lukiossa kemiaa, joten työtä teettää kouluun pääseminen. Olen itse yrittänyt opiskella ja laskea kemian laskuja. Aika usein olen väsynyt tähän opiskeluun ja välillä se on mulle sellainen pakkomielle. Kolmisen kuukautta se on tällaista. Toivottavasti tästä kaikesta pinnistelystä on palkintona mieleinen opiskelupaikka.

 Elämä on aika hyvällä mallilla. Vaikka on vaikea masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja nuoruusiän kehitykselliset vaikeudet diagnoosina, niin aika hyvin olen päässyt eteenpäin. Itsetuhoajatuksia hyvin harvoin. Voi mennä jopa kuukausi ilman itsetuhoisia ajatuksia kun aikaisemmin ne olivat läsnä joka hetki!

Minulla on paljon hoitajia. Psykiatrejakin on kaksi. Kaksi vuotta olen käynyt kolmesti viikossa terapiassa, mutta nyt yleisen yhteiskunnallisen taloustilanteen takia käyn "vain" 2 krt/vkossa. Toivottavasti taloustilanne kääntyy nousuun minun terapiatunnista säästämällä! Olen ollut vuoden aikana useamman viikon kuntoutusjaksoilla jotka ovat olleet antoisia ja niitä jaksoja on vielä tulevaisuudessakin.

Minua jännittää tulevaisuus. Mitä jos saan opiskelupaikan, mitä jos en saa. Pitää muuttaa ja mistä saan apua/rahaa muuttamiseen. Voin ehtiä saada opiskelujen ajaksi kuntoutusrahan. Voin saada hoitajia tulevasta opiskelukaupungista. Toivon ja yritän niin kovasti että saan opiskelupaikan, sillä en halua toista välivuotta.